Onko tulevaisuuden opiskelija koditon?

Otsikon mukaiseen kysymykseen etsittiin vastausta vihreiden kunnallisvaaliehdokkaiden järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa osanottajia löytyi niin opiskelija-asuntotuottajista, vihreistä kunnallisvaikuttajista, ylioppilaskunnista ja kaupungin virkamiehistöstä. Tilaisuutta emännöi/isännöi vihreät kunnallisvaaliehdokkaat Emilia Olkanen ja Antti Koikkalainen, joista jälkimmäinen johti myös keskustelun kulkua.

Tampereen ongelmat opiskelija-asuntojen riittämättömyydessä ja niiden laadullisissa puutteissa tiedostettiin kaikkien panelistien osalta sangen kattavasti. Panelistit olivat vakuuttuneita, että Tampereen lukuisien opiskelija-asuntotuottajien välillä olisi selkiytettävä roolijakoa ja jaettava vastuuta esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden majoittamisesta. Eräät asuntotuottajat ilmaisivat tahtotilansa myös englanninkielisten palveluiden lisäämiseen ja tätä kautta saavutettavuutensa parantamiseen ja kaupunkikin katsoi, että heidän toimissaan olisi opiskelija-asumisen saralla petraamisen varaa.

Suureksi ongelmaksi tulevan opiskelija-asuntotuotannon kannalta koettiin keskustan yhä ehtyvän tonttimaan käyttö matalaan rakentamiseen. Kauas keskustasta rakentamisen suurimmiksi ongelmiksi nähtiin taas joukkoliikenteen kehittymättömyys ja esimerkiksi raideliikenteen aloittaminen tulevaisuudessa nähtiinkin merkittäväksi tekijäksi, jotta opiskelija-asunnoista saataisiin houkuttelevia myös kauempana keskustaa sijaitsevissa kohteissa. Opiskelijoiden vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat Tampereella maan korkeimmat, joka johtaa syksyisin vuokranhakijoiden epätoivoon kun omalle kukkarolle sopivia vuokra-asuntoja ei vaan ole vapaana. On kuitenkin ymmärrettävä, että vuokranantajat eivät halua myöskään rakentaa alueille, joista opiskelijat pyrkivät muuttamaan pois heti kun se vain on yleisen vuokra-asuntotilanteen kannalta mahdollista.

Näin ollen yksiselitteistä ratkaisua jokasyksyiseen uusien opiskelijoiden hankalaan asuntotilanteeseen ei tässä keskustelussa löydetty, mutta ainakin yhteinen tahtotila siitä, että asialle on tehtävä jotain vahvistui. Eri osapuolien erilaiset lähtökohdat ja voimavarat ongelman ratkaisemiseksi selkiytyivät, myös varmasti kaikille paneeliin osallistujille. Toivon mukaan tämä keskustelu auttaa myös vaalien jälkeen eri toimijoita löytämään yhdessä uusia ja parempia ratkaisuja, jolla takaamme, että Tampere kykenee myös opiskelija-asuntojen osalta säilyttämään hyvän maineensa opiskelijaystävällisenä kaupunkina.

Pieniä mainintoja asuntopolitiikasta

Tampereella on liian vähän opiskelija-asuntoja. Suuri osa opiskelijoista asuu yksityisen sektorin tarjoamissa asunnoissa, sillä jonot esim. TOAS:n yksiöihin ja perheasuntoihin ovat luvattoman pitkät, joissain kohteissa jopa useita vuosia. Syksyisin on Tampereella jo vuosien ajan ilmennyt myös opiskelija-asunnottomuutta syksyisin, kun asuntojen tarve on suurimmillaan. Opiskelija- ja ylioppilaskunnat ovat joutuneet solidaarisuuden nimissä järjestämään jäsenistölleen tilapäis- eli ns. hätämajoitusta kaupungin seistessä kädet taskussa vieressä tarkkaillen. Tampereen yliopisto on yksi valtakuntamme vetovoimaisimmista yliopistoista hakijoiden määrällä mitattuna ja olisi kaupungin kannalta äärimmäisen järkevää tukea yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme jäsenten kokonaisvaltaista viihtymistä riittävän opiskelija-asuntojen määrän turvaamista myöten.

Olen Emilia Olkasen kanssa järjestämässä paneelikeskustelua aiheesta "Opiskelija-asumisen tulevaisuus Tampereella" maanantaina 20.10. klo 16-18 Tampereen pantin auditoriossa (Puutarhakatu 11). Panelisteina mm. opiskelija-asuntotuottajien ja kaupungin virkakoneiston ja poliittisen johdon edustajia. Toivoisin paikalle mahdollisimman paljon tukijoitani ja asiasta muuten kiinnostuneita.

Pyörätiekokeilusta

Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilusta on kerätty palautetta ja siitä on tehty Tampereen kaupungin sivuille raportti. Raportin voi lukea osoitteesta:

http://www.tampere.fi/tiedostot/5AViO4xjH/ptkokeiluraportti.pdf

Mielenkiintoni herätti raportista ilmikäyvä Hämeenkadun käyttäjien ja kaupungin liikennetoimikunnan jäsenten vastakkaiset näkemykset Tampereen pääkadun asianmukaisesta kehittämisestä. Liikennetoimikunnan jäsenet näet haluaisivat ohjata pyöräilyliikenteen mielellään kokonaan pois Hämeenkadulta, kun taas valtaosa palautekyselyyn vastaajista haluaisi pyörille enemmän tilaa Hämeenkadulla ja poistaisi sitä vastoin parkkipaikkoja ja yksityisautoilun. Asiaa selittänee mm. se, että liikennetoimikunnan jäsenistä vain yksi kertoi pyöräilevänsä säännöllisesti Hämeenkadulla.

Ei se ole ihme jos Tampereella kielletään Hämeenkadulla pyöräily kokonaan talviaikaan kun liikennejärjestelyistä vastaavan toimikunnan jäsenet edustavat vain ja ainoastaan autoilijoita! Autottomien ääni pääsee kuuluviin vain jos saamme vaihdettua ihmiset jotka päätöksiä valmistelevat tai tekevät. Kyseisessä toimikunnassa istuu myös kunnanvaltuutettuja. Nyt olisikin erinomainen ajankohta vaihtaa nuo yksityisautoilijat pyöräilijöihin ja bussinkäyttäjiin. Vaalithan olivat 26. lokakuuta. Äänestä!

Vaalikoneet - osa I

Tampereen kaupungin vaalikone

Mielestäni tämä vaalikone vaatii liian tarkkaan resurssien kohdentamiseen. Kysymyksessä "Mikä on mielestäsi tehokkain tapa ottaa ympäristötekijät huomioon liikenteen kehittämisessä?" haluaisin vastata sekä, että sekä raideliikenne, bussi kuin kevytliikennekin. Ainoastaan vaihtoehto "nykyiset toimet ovat riittävät" on mielestäni väärä mielipide. Kysymyksen asettelu on äärimmäisen typerä sillä se pakottaa valitsemaan kolmen hyvän vaihtoehdon välillä jolloin äänestäjä voi luulla minun tarkoittaneen, että ne kaksi muuta eivät ole tärkeitä kehityksen kohteita. Tästä syystä olenkin aina kannattanut sitä, että vaalikoneissa olisi myös vapaan kommentoinnin alue, johon ehdokas voi perustella mielipiteensä. Useimmiten kysymyksiin vastaaminen ei riitä siihen, että äänestäjä kykenisi riittävällä tarkkuudella arvioimaan mitä mieltä ehdokas jostain kysymyksestä aidosti on.

Antti alkaa kasvissyöjäksi - ainakin hetkiseksi

Lihaa tuotetaan syöttämällä kasviksia eläimille. Eläinten elimistö käyttää kasvikset elintoimintojen ylläpitämiseen ja eläimen kasvamiseen. Johtuen eläinten elintoimintojen ylläpitämiseen kuluvasta energiasta, yhden lihakilon tuottamiseen kuluu useita kiloja kasviksia ja prosessissa hukkaantuu huomattava määrä energiaa. Kasvissyönti on siis ekologisempaa kuin lihansyönti.

Miksi sitten jotkut ihmiset syövät lihaa? Liha on hyvin proteiinipitoista ja sen makua on tästä syystä hankalaa jäljitellä kasvisperäisillä tuotteilla. Viides makuaistimme umami käännetään toisinaan lihaisaksi. Soijalla voi kuitenkin saavuttaa ruoanlaitossa annosten sangen suuren proteiinipitoisuuden ja mikäli käyttää myös kalaa, jonka tuotantoa ei voida ylikalastusongelmista huolimatta pitää yhtä ongelmallisena kuin vaikkapa lehmänlihantuotantoa, niin ei pitäisi olla lainkaan ongelmallista pitää ruoka-annostensa ravintoaineet sopivassa tasapainossa.

Ajattelinkin nyt Suomeen muuttoni kunniaksi kokeilla semi-kasvissyöntiä parin viikon ajan. 19. päivä alkaen kuun loppuun saakka aion siis syödä vain kasviksia ja toisinaan kalaa. Motivaattoreinani on ylhäällä mainittujen ekologisuussyiden lisäksi puhdas kokeilunhalu. Lisäksi asun tuon kyseisen ajanjakson isoveljeni luona, joka on myös kasvissyöjä joten on myös käytännöllistä, että syömme molemmat samaa ruokaa. Noiden kahden viikon aikana tavoitteenani on oppia valmistamaan ainakin paria yksinkertaista kasvisruokaa, jotta kokeilujakson jälkeenkin voisin halutessani helposti jälkikäteen palata kasvissyönnin maailmaan.

Vaalisloganeita

Tervehdys lukijani.

Tässä töiden kahvitauolla aloin miettiä vaalislogania. Ensimmäinen mikä tuli mieleen kuuluu seuraavasti:

"Väistykää kaupunginvaltuuston vanhat parrat! Täältä tulee uusi parta!"
Aika korni vai mitä ;)


Seuraava on hieman asiasisältöisempi:

"Keskusta tarvitsee lisää parkkipaikkoja - polkupyörille!"
Tässä lienee vaarana, että ihmiset muistaa vain ensimmäisen lauseen.


noh... pitää pohtia lisää... nyt pitää lounastaa ->

P.S. Saa toki ehdottaa lisää jos tulee jotain mieleen.

Ehdolleasettumisjulistus

Minulla on unelma! Minä toivon, että jonain päivänä pystyisin pystypäin, ilman epäilyksen häivääkään väittämään, että Tampere on opiskelijaystävällinen kaupunki, jossa on kansainvälinen, eloisa ja ystävällishenkinen tunnelma. Tänään en siihen vielä kykene.

Kaupungissa kuin kaupungissa, päättäjien sivistyksen tason pystyy päättelemään pyöräteiden laadusta. Tampereella taso ei ole mitenkään päättäjiä mairitteleva. Pyörätieksi ei riitä autotie, jossa pyöräilyä ei ole erikseen kielletty! Pyörätie on muusta liikenteestä erilleen rajattu alue, jolle on olemassa omat liikennevalot ja omat määränpäähän löytämistä helpottavat suuntakyltit. Pyörätiet ovat Tampereelle ehdoton välttämättömyys mikäli se haluaa asukkaidensa huolehtivan terveydestään, sekä kuntoilemalla, että liikenteen päästöjä vähentämällä. Muutokset ihmisten käyttäytymisessä eivät tunnetusti ole nopeita, joten meidän on aloitettava infrastruktuurin rakentaminen jo nyt. Mitä suuremmaksi kaupunki kasvaa, sitä vaikeammaksi käy tilan löytäminen toimiville pyörätieratkaisuille. Tampere kasvaa nopeasti, joten meillä on kiire.

Tamperelaisella voi kuitenkin tulla elämässään eteen tilanteita joissa pyöräily ei ole vaihtoehto. Pyörä on joko rikki tai tilanne vaatii niin nopeaa liikennöintiä, että reisilihakset eivät riitä tuon nopeuden pitkäkestoiseen saavuttamiseen. Tällöin tamperelainen tullee pohtineeksi kahta vaihtoehtoa: henkilöautoa ja bussiautoa. Jotta tamperelainen valitsisi bussiauton, ja maailma pelastuisi,
on bussin kuitenkin oltava realistinen vaihtoehto suhteellisesti saastuttavammalle ja liikennettä suuremmissa määrin ruuhkauttavalle henkilöautolle. Tämä tarkoittaa, että meidän on mm. pidettävä bussilippujen hinnat tarpeeksi alhaisella tasolla, busseja tulee kulkea nykyistä tiheämmällä aikataululla ja busseilla tulee olla risteyksissä liikennevaloetuisuuksia. Myös yöbussien tulee olla edullisia ja kulkea tarpeeksi usein, sillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus päättää mihin aikaan vuorokaudesta he matkustavat, eikä heidän tämän vuoksi tulisi öiseen aikaan olla pakotettuja turvautumaan takseihin mikäli eivät jostain syystä halua kävellä tai pyöräillä.

Jotta Tampere olisi aidosti kansainvälinen tulisi Tampereen ja muun maailman välillä olla enemmän yhteyksiä ja enemmän ihmisliikennettä. Tällä en tietenkään tarkoita, että ihmisten tulisi esimerkiksi ottaa lento kanarialle seitsemän kertaa vuodessa! Tällaisen turhanpäiväisen reissaamisen sijaan ihmisliikenteen tulisi olla paikallista liike-elämää ja ihmisten henkilökohtaista kompetenssia rakentavaa. Tarkoitan, esim. opiskeluun liittyvien harjoittelujen suorittamista ulkomailla. Tampereen kaupunki voisi ottaa aktiivisemman roolin yliopisto-opiskelijoidensa promoamisessa ja neuvotella ystävyyskaupunkiensa
kanssa mahdollisuuksista toteuttaa harjoittelija- ja virkamiesvaihtoa nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Tämä ei pelkästään antaisi osallistujille sitä suuresti hehkutettua kansainvälistä kokemusta, mutta se olisi myös loistavaa mainosta Tampereen kaupungille ja lisäisi kaupungin kiinnostavuutta ja valovoimaisuutta ulkomailla.

Jotta jonain päivänä ainakin nämä pienet askeleet kohti opiskelijaystävällistä, kansainvälistä, eloisaa ja ystävällishenkistä kaupunkia toteutuisivat Tampereella, olen päättänyt pyrkiä Tampereen kaupunginvaltuustoon ajamaan uudistuksia henkilökohtaisesti eteenpäin. Kukaan ei kuitenkaan kykene suurtekoihin yksinään, joten pyydänkin sinun tukeasti tässä pyrkimyksessäni - äänestä!

---

Äänestyspäivä 26.10.2008 klo 9-20
Ennakkoäänestyspäivät 15.-21.10.2008

---

terveisin: Antti Koikkalainen - Tampereen vihreät nuoret (vaalinumero julkaistaan myöhemmin)